Tehtävä

PROJEKT ALBERT kutsukilpailu

3.1 Kilpailutehtävän tausta

Albert de la Chapelle on suomalainen geneetikko, professori, tiedemies, kokoisin alun perin Raaseporin alueelta, ja toimii nykyisin professorina The Ohio State Universityssä USA:ssa.

Hänen perustamansa taidesäätiö omistaa laajahkon ja kasvavan kokoelman maalauksia myöhäiseltä 1800-luvulta eteenpäin, joista useilla on kytköksiä Länsi-Uudellemaalle. Maalauskokoelma esitellään näyttelykatalogissa, joka toimitetaan kilpailijoille.

Nyt järjestettävässä arkkitehtuurikutsukilpailussa haetaan korkealaatuista rakennusta, joka valmistuttuaan tulee sisältämään säätiön omistamia taidekokoelman ja lisäksi tarjoamaan tiloja vaihtuvia näyttelyitä varten, samalla kun se muodostaa museokorttelin portti- ja sisääntulorakennuksen.

Rakennuksen valmistuttua se lahjoitetaan Raaseporin kaupungin omistukseen.

Kustaa Vaasan katu, 1910.
(Liite: 011_6_7_B.jpg)

Kustaa Vaasan katu,1932.
(Liite: 011_6_7_E.jpg)

3.2. Kilpailualue

3.2.1. Kilpailualueen rajaus

Kilpailualue sijaitsee Raaseporissa, Tammisaaren keskustassa, näköetäisyydellä vanhalta torilta, ja muutaman korttelin päässä kaupungin historiallisesta puukeskustasta ja harmaakivikirkosta.

Kilpailualue käsittää periaatteessa koko museotontin, joka on 5051 m². Uuden museorakennuksen rakennusalue rajautuu Kustaa Vaasan katuun ja Kaivokatuun.

3.2.2. Maanomistus

Raaseporin kaupunki omistaa koko museoalueen tontin, ja näin ollen myös kilpailualueen. Kaupunki omistaa rakennukset, lukuun ottamatta Pro Artibuksen rakennusta, jonka omistaa säätiö nimeltään ’Stiftelsen för kultur- och utbildningsinvesteringar’.

3.2.3. Kilpailualueen rakennuskanta

Kilpailualueeseen rajautuvissa naapurikortteleissa rakennukset ovat 2–3-kerroksista, monelta eri vuosikymmeneltä, ja niissä on tyypillisesti pienimuotoista liiketilaa alakerrassa ja asuntoja ylemmissä kerroksissa.

Kilpailualueen tontilla sijaitsee ennestään Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo / EKTA ja Pro Artibus säätiön taidekeskus. Kilpailun rakennusalue käsittää tontin luoteisen nurkan, joka on pitkään ollut rakentamattomana. Vaikka museoalueen pääsisäänkäynti on nykyisinkin kyseisessä tontin nurkassa, sen näkyvyys on vaatimatonta kadulle/kaupungille päin. Museon vanhan päärakennuksen pääjulkisivu avautuu itään, kohti tontin puistomaista keskiosaa, näin ollen sitä lähestytään huomaamattomasti takaviistosta.

Museotontilla oleva rakennuskanta on eri aikakausilta, vanhin rakennus on 1700-luvulta, viimeiset laajennukset 2000-luvulta. Tontin reunoilla olevat historialliset rakennukset ovat kaikki sr-merkittyjä. Museon 1963 valmistunut päärakennus ja sen 2005 valmistunut laajennus eivät ole suojeltuja.

Kustaa Vaasan katu, 2018.
(Liite: 011_6_1_A.jpg)

Kustaa Vaasan katu torilta.
(Liite:011_6_7_A.jpg)

3.2.4. Kaavatilanne

Tontilla on voimassa oleva asemakaava vuodelta 2002, mutta kaavamuutos on asetettu vireille, ja voittava kilpailuehdotus tulee muodostamaan muutosehdotuksen rungon.

Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa.

Uudenmaan maakuntakaavassa kilpailualueella on seuraavat merkinnät:

Taajamatoimintojen alue, seutukeskus ja maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö.

3.2.5. Liikennejärjestelyt

Tontin liittyminen katuverkostoon on haastava. Kadut ovat kapeita, ja museoalueen pohjoisreunalla sijaitsevat kaksi suojeltua rakennusta liittyvät katuun ilman jalkakäytävää.

Kaupunki suunnittelee liikenteen järjestämistä niin että linja-autot ja henkilöautot ohjataan kiertämään keskustaan sataman kautta, jolloin museolle tuleva liikenne tulee lännestä Kustaa Vaasan katua pitkin.

Jalankulkuliikenne vanhalta torilta päin toimii kohtuullisen hyvin ja sitä kaupunki suunnittelee Kustaa Vaasan kadun jalkakäytävien parannuksia.

Tammisaaren keskustassa ei ole erillisiä pyöräteitä.

Autoilua pyritään pitkällä aikavälillä rajoittamaan, mutta toistaiseksi kaikki kilpailutontin ympäristön kadut ovat molempiin suuntiin ajettavia, kapeita katuja.

Museoille ja Pro Artibus säätiölle osoitetaan tontilla kaksi liikuntaesteisille tarkoitettua pysäköintipaikkaa. Henkilökunnan pysäköinti järjestetään muualle, eikä sitä tarvitse huomioida kilpailuehdotuksessa. Museon kävijöiden pysäköinti tapahtuu kadunvarsipysäköintinä julkisilla p-paikoilla.

Linja-autoille on järjestettävä matkustajien jättöpaikka kadulle/jalkakäytävälle: Niiden pysäköinti tapahtuu muualla, noin kilometrin päässä olevalla hiekkakentällä.

EKTA-museon huoltoliikenne ja isojen esineiden lastaus päärakennukseen tapahtuu Museokadun puolelta. Pro Artibus -säätiöllä on Kaivokadulle avautuvat isot ovet lastausta varten.

Uuden museorakennuksen huoltoliikenne on huomioitava kilpailuehdotuksessa.

427 B Ida Finne xs

Ida Finnen maalaus, 1870-luvulta.
(Liite: 427 B Ida Finne.tif)

Elverket 01

Elektrisk Central för Ekenäs Stad- Piirros. n. 1908.
(Liite:Elverket_01.jpg)

3.2.6. Kasvillisuus

Tontilla ja kilpailupaikalla on arvokas puusto ja nurmea. Osa puista jouduttaneen kaatamaan uuden museorakennuksen alta. Puiden sijainnit on merkitty pintavaaituskarttaan.

3.2.7. Pohja ja perustamisolosuhteet

Kilpailualueelta on tehty pohjatutkimus ja sen pohjalta laadittu perustamistapalausunto tämän kilpailuohjelman liitteeksi.

Tontti on loivaa rinnettä, joko tontin korkeudet vaihtelevat välillä +3,5 – +7,75 N60-koordinaatistossa. Kilpailualueen korkeudet vaihtelevat välillä +5,0 – +6,7

3.2.8. Kunnallistekniikka

Katuverkoston alla oleva kunnallistekniikkaa on merkitty liitekarttoihin.

Elverket 02

Postikortti, n. 1909.
(Liite: Elverket_02.jpg)

011 6 1 D xs

Pro Artibus -säätiön rakennus, 2018.
(Liite: 011_6_1_D.jpg)